Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joensuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joensuu. Näytä kaikki tekstit

17.1.2010

Kello viiden tee

Postauksen otsikko tulee siitä, että sattumalta kello on viisi, kun teen tätä postausta ja siemailen teetä posliinikupistani, he he. :D



Esittelen teille nyt yhden Joensuun tuliaisistani: Geisha-teen, jonka ostin pienestä kahvi-, tee- ja suklaaputiikista nimeltä Mokkamaa (löytyy osoitteesta Kirkkokatu 27, Joensuu). Jos satutte piipahtamaan Joensuussa, niin Mokkamaa on pistäytymisen arvoinen kauppa.

Olisin hyvin voinut sortua ostamaan tämän teen pelkästään Japaniin viittaavan nimen perusteella, mutta olin jo Mimillä päässyt maistamaan tätä, ja todennut sen herkulliseksi.

Tämä lukeutuu ehdottomasti lemppareihini, mitä teehen tulee. Ja minähän olen todellinen teen ystävä. Rakastin teetä jo ennen kuin tiesinkään mitään lolita-tyylistä, ja tulen rakastamaan teetä kuolemaani saakka, luulen ma.

Geisha-teen ainesosina on kiina- ja ceylontee, jasmiinin kukan terälehdet, aprikoosi ja omena. Maku on ihanan makea, mutta ei silti liian heldelmäinen, ja tee tuoksuukin houkuttelevalle.

Yritän nyt epätoivoisesti saada selville, saako tätä nimenomaista teetä ostaa mistään Helsingistä. Jos joku teistä on nähnyt jossain, vinkatkaa minulle, kiitos!

Jos en onnistu löytämään nimenomaan tätä, niin eiköhän The Ounce -teeputiikista (sijaitsee Helsingistä Fredrikinkadulla) löydy joku vähän samantapainen.

Suosittelen kaikille teefriikeille lämpimästi käväisyä myös The Ouncessa. Olen ennenkin mainostanut sitä, ja mainostan yhä. The Ounce'sta saa hyvää palvelua, valikoima on luvattoman laaja ja lisäksi putiikin tunnelma on kuin sadan vuoden takaa.

1.1.2010

Sweets for my sweet, sugar for my honey

Happy New Year 2010 to everyone!

...Noin. Nyt kun olen kiltisti laittanut edes jotain englanniksi, että ulkomaalaisetkin lukijat tajuavat jotain, voin palata vanhoihin tapoihini. Laiska minä. :D

Aloitin uuden vuoden tämän näköisenä. Oikeastaan kaikki tässä kuvassa näkyvä on Baby, the Stars Shine Bright'n (paitsi minä itse).

Pidimme Mimin luona photoshootin, ja yritimme saada aikaan näyttäviä asuja. Photoshootista tulee myöhemmin lisää kuvia tänne, ja kokonaisuudessaan se postataan joko Cortile de Roses'n blogiin ja/tai EGL'n puolelle. Tämä on vasta "maistiainen", kuten Sanni asian ihanasti ilmaisi. :D

Photoshootin lisäksi pidimme eilen yölliset teekutsut kynttilän valossa. Meillä oli ihania konvehteja, kauniita teekukkia ja kuohuviiniä (josta en tosin pitänyt, joten itse lipitin limua). Teen jälkeen lähdimme vielä Joensuun keskustaan katsomaan kaupungin järjestämää ilotulitusta, ja se oli varsin hieno. Nautintoa tosin kirjaimellisesti viilensi jäätävä tuuli, pureva pakkanen ja lumituisku.

Muuten, tähän loppuun on pakko laittaa pieni varoituksen sananen: Jos ikinä saatte päähänne jotain niin hullua, kuin matkustaminen lolita-arsenaalin kera, niin älkää tehkö, kuten minä tein. Tehkää, niin kuin minä sanon. :D

Ei kannata ottaa mukaan mekkoa jokaiselle päivälle. Kannattaa myös tyytyä vain yhden värisiin asusteisiin. Itse vein kaikkea sekä mustana, valkeana että pinkkinä. Ja voin sanoa nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä, että älytöntä oli. Olen toivoton ylipakkaaja muutenkin, ja etenkin lolita saa minut aina menemään vielä suurempiin äärimmäisyyksiin. Minulla oli ihan liikaa vaatteita, enkä edes käyttänyt kaikkia. Hillittömien helmojen ja hillittömän laukun kanssa oli vaivalloista liikkua. No, ehkä viisastun tästä ja matkustan vastedes järkevämmin - tai sitten jään vain kotiin oman kaappini luo.

29.12.2009

"Hei anteeks, tippuks sult kenkä?"

Heips! Tulimme eilen Joensuuhun (meillä tarkoitan itseäni sekä Sannia ja Iiraa). Tämän postauksen otsikko tulee siitä, että Iiralta tippui pariin kertaan kenkä matkalla Rautatieasemalle, ja (onneksi) randomit ihmiset huomauttivat tästä Iiralle. Kyseiseen lauseeseen tiivistyy hyvin se, miten mahdotonta kolmen lolitan on matkustaa. Älkää edes yrittäkö. Meillä on kaikilla kammottava määrä tavaraa, ja ihan kuin pelkät hameemme eivät veisi tarpeeksi tilaa... :'D

Tässä on asuni ensimmäiseltä päivältä, josta siis suurimman osan istuimme junassa. Parempaa kuvaa ei kyseisestä asusta tullut napattuakaan, mutta tosiaan päällä APn Ichigo Millefeuille ja vähän muutakin. Illalla pidimme Mimin luona pienet joulupäivälliset, ja annoimme toisillemme myöhäiset joululahjat. Niistä laitan (tai sitten en) kuvaa myöhemmin, jos jaksan. :3


Ja sitten tämän päivän asu. Päältä löytyy Innocent Worldin mekko ja Iiran tekemä bonnet sekä Iiran tekemiä ruusupinnejä (pinkit ja kultainen).

Ja vihdoin viimein, (jo etukäteen hehkutettu) lolitalvitakkini! *-* ♥ Ette usko miten paljon rakastan tätä. Turkiskaulus on irrotettava, ja sen alla on yksinkertainen pystykaulus. Päällikangas on tosiaan Armanin, ja vaaleanpunainen vuorikangas Versacen (dual branding! :D) ja niiden välissä vielä villavatiinia - vilukissa kiittää. Purrr.
Tämä muhvi on muuten lainassa Mimiltä, sillä oman muhvini suhteen tuli hieman suunnitelman muutoksia, ja teemme sen vasta huomenna. Siitä tulee muuten samanlainen kuin tästä, mutta siihen laitetaan koristeeksi pari vaaleaa rusettia samasta kankaasta kuin takkikin on, ja helminauhaa.
Tänään kävimme tämän pienen valokuvailun lisäksi monella kirpparilla ja muutenkin shoppailemassa, sekä lounalla eräässä kiinalaisessa ravintolassa. Löydöistä jälleen kuvia myöhemmin, tai sitten ei.


Ja lopuksi ryhmäkuva, josta kameran takana häärinyt Iira traagisesti puuttuu. Olemme muuten nimenneet "lemmikkimme" eli turkikset. Sannin supikoira/mäyrä on nimeltään Kapinen Kamijo, Iiran kaksi minkkiä ovat Hizaki eli Hiski ja Mana. Mimin kettu on Foxie Kleopatra ja minun mikälie-elukkani on Päätön Novala.
Ja ettei kukaan kettutyttö alkaisi turhaan janota vertamme, niin mainittakoon vielä, että jokaikinen kuvissa näkyvä turkis on ostettu käytettynä tai saatu ilmaiseksi Kierrätyskeskuksesta (ja alunperinkin Suomessa tuotettua). Emme siis ole tukeneet turkistarhausta, vaan harjoittaneet vain tehokasta kierrätystä. En missään nimessä itsekään suvaitse turkistarhausta, enkä ikinä ostaisi uutta turkista, etenkään ulkomailla tuotettua. Eikä hiuslisäkkeitäkään ole väärinkäytetty, koska lisäkkeitä emme käyttäneet. Piste.

27.12.2009

SRS BSNS

Kun lolita matkustaa, niin se on kuulkaas vakavaa touhua se. Lähden huomenna (tai oikeastaan tänään, kellohan on jo yli 12) Joensuuhun Mimin luokse kyläilemään, ja pakkasin mukaani loligarderoopin viidelle päivälle.

Matkaan lähtee:
- 5 mekkoa
- 2 mustaa paitaa, 2 pinkkiä paitaa ja 2 valkeaa paitaa
- 2 baskeria ja kahdet lapaset (mustat ja valkeat)
- 2 säärystimet (Joensuussa on -20 astetta pakkasta, hrrr!)
- appelsiinin kokoinen läjä helmikoruja
- rasiallinen muita koruja
- kolme hiusrusettia, yksi helmipanta, yksi hiusruusu
- kunnioitettava läjä meikkejä ja megaputeli lakkaa
- 3 kengät
- kaksi pikkulaukkua, musta ja valkea
- sukkahousuja (arvatkaas vaan, missä kahdessa värissä)
- 3 alushametta ja parit mamelukit

Ja tämän lisäksi tietenkin kaksi mp3 -soitinta, luettavaa, joululahjat Mimille, Iiralle ja Sannille, sekä tietenkin kannettavani Fred latureineen ja nettitikkuineen sekä muuta pientä sälää. Sain kuin ihmeen kaupalla tungettua kaiken yhteen matkalaukkuun, mutta se painaakin sitten tonnin! :D

Perillä Joensuussa minua odottaa vihdoin viimein kunnollinen, mittojeni mukaan valmistettu lolitalvitakki á la Princess Decadence! Näin monen vuoden jälkeen oli jo aikakin saada sellainen. Siinä on Armanin villakangaspäällinen, Versacen vuorisatiini ja välissä vielä villavatiinia. Mukana tulee myös irroitettava turkiskaulus ja takkiin mätsäävä turkisvuorattu muhvi. Eipä pitäisi ainakaan tulla kylmä. *-*

No niin, siinä oli lomailuhypetykset etukäteen, seuraavan kerran päivitystä Joensuusta. Tai ainakin minun olisi tarkoitus päivitellä sieltä, mutta jos en ehdi, niin tuleepahan sitten isompi pläjäys, kun pääsen takaisin Helsinkiin.

Näkemisiin!

P.S. Minua kohtasi tänään suuri tragedia. Kanini Lady Jane Grey (aka Kakara, aka Itse Pahatar) on jossain välissä päässyt nakertamaan Fredin muuntajapiuhaa. Peukut pystyyn, ettei johto lakkaa toimimasta, koska siihen loppuu sitten minun bloggaukseni. :<

Onneksi meiltä löytyi sähköteippiä. Ei ole nimittäin eka kerta, kun kani ja tekniset laitteet ottavat mittaa toisistaan. :'D

28.6.2009

Joensuussa 24.-27.6.2009

Ensinnäkin, huomatkaa uusi layout! Vihdoinkin! Mitäs tykkäätte? Itse ainakin rakastan tätä - tämä on Tiffanyä verrattuna siihen kammottavaan valmislayhin, joka minulla oli AIVAN LIIAN KAUAN. Rosemarialle suuri kiitos, layout on hänen käsialaansa! Itse olen niin toivoton tällaisissa asioissa, että ilman Rosemariaa tästä ei olisi ikinä tullut mitään. Kiitos, kiitos. KIITOS!

Sitten tämän postauksen varsinaiseen asiaan. Olin muutaman päivän Joensuussa. Kesätyöni takia tuli aika pikainen visiitti, mutta ehdin kuitenkin tehdä vaikka mitä! Kävin mummini mökillä, jossa heitin vihdoin talviturkin pois (kylmää!) ja söin kesän ekan grillatun maissin (mummini nyrpistellessä nenäänsä ruoalle, jolla "lihotetaan karjaa" :'D). Minulla oli myös ekaa kertaa koko kesänä aikaa lojua auringossa nurmikolla ja lukea hyvää kirjaa (joka sattui olemaan Shimotsuma monogatari eli Kamikaze Girls). Löysin mummini mökiltä muutamia vanhoja My Little Ponyja, jotka tietysti nappasin mukaani kotiin. ♥

Mökkeilyn jälkeen tutustuin madamoiselle Parapluien kanssa Joensuuhun. Kävimme antiikkiliikkeissä ja kirppareilla, ja shoppailimme tavallisissakin kaupoissa. Parhaimmat löytöni...


Ehkä maailman suloisin soittorasia! En olisi uskonut, että Joensuusta löytää jotain näin söpöä. Minusta tämä soittorasia jotenkin oikein ~kuiskii~ "hei, minä olen tosi loliuskottava." Rasian vierellä oleva hajuvesipullo (kyllä, se on ihan toimiva) on Rooman tuliainen, ja yksisarvispatsas taas on minun maalaamani (ja sen nimi on Cheery Rainy Day, jos kiinnostaa).



Ja mustat korkokengät, taas vaihteen vuoksi. Eihän nämä olekaan kuin ehkä seitsemännet kengät tämän kesän aikana? :D Jokatapauksessa ihanat, tyksin kovasti. Ajattelin käyttää näitä Aconissa erään tietyn mekon kanssa, mutta katsotaan nyt. Aika kunnianhimoinen ajatus, sillä tiedän jo nyt, että nuo kyllä tappavat jalat hetkessä. No jaa, ainahan voin ottaa laukkuuni mukaan vara-ballerinat?


Illalla askartalimme. Tein itselleni tuollaisen pyöreän, kesäisin headdressin. Se pysyy paikoillaan huomaamattomasti kamman avulla, joten eipähän tarvitse kikkailla nauhojen kanssa. Tykkään tässä kenties eniten tuosta ketjusta, jossa on sydämen muotoisia 'kristalleja'. Se on hauska yksityiskohta.Tämän lisäksi sain kännykkääni uuden kännykorun, ja aloittelin yhden mustan laukun tuunausta, mutta niistä lisää myöhemmin, kunhan joskus saan sen laukun valmiiksi...


Ja pakolliseen, suloiseen loppukevennykseen. Tässä on Jeppe, muutaman kuukauden ikäinen novaskotian noutajan pentu, joka on meillä hoidossa pari viikkoa. Eikö ole sydäntäriipaisevan ja kertakaikkisen lutuinen!? Katsokaa noita silmiä! *-* ♥ Tätä riiviötä tulee kyllä ikävä sitten, kun sen kotiväki hakee omansa pois... ;_;