Uudet kengät! ♥

Jotkut teistä ehkä tietävätkin (tai sitten eivät), että olen tällä hetkellä töissä kenkäliike freda22:ssa. Tykkään työstäni todella paljon, mutta ihanien kenkien läheisyys viitenä päivänä viikossa aiheuttaa minulle tiettyjä houkutuksia.

Olen jo kotiuttanut sieltä kivat saappaat ja jumalaiset peeptoe -korkkarit, mutta molemmat noista sain ilmaiseksi (saappaat työsuhdekenkinä, korkkarit synttärilahjaksi).

Tänään sorruin sitten vihdoin ostamaan nämä ihanaiset rusettiavokkaat, joita olen kuolannut siellä päivittäin. Arvatkaa, mitä tuskaa on katsoa, kun asiakkaat vievät näitä suloisuuksia kotiinsa?! Minun oli PAKKO saada nämä. :D

Omat avokkaani ovat edelleen töissä (käytän niitä silloin tällöin työkenkinä), joten saatte tyytyä ihastelemaan Stylesnobin virallista kuvaa näistä herkuista. Kengät siis ~aitoa~ kiiltonahkaa, peeptoekärjellä, muhkealla rusetilla ja noin kymmenen sentin korolla. Täydellisyyttä. Kunhan tulee taas kesä, niin koetan yhdistellä nämä johonkin loliasuun - tai useampaankin! ♥

Olen muuten huomannut, että laadukkaiden, aitoa nahkaa olevien kenkien parissa työskentely on käännyttämässä minua jonkinlaiseksi kenkäelitistiksi. Tuntuu, etten ehkä tämän työni jälkeen pysty vähään aikaan ostamaan mitään tekonahkaista... :D

Creme de la Garderobe Encore une Fois

Eli vielä muutama hyvän kuvaajan napsima otos kyseisestä tapahtumasta! Kaikki sieltä otetut kuvat olivat niin ihania, mutta egoistina valkkasin ne kolme, joissa esiintyy joko minä, ostokseni tai molemmat.

Tämä eka kuva on lempparini näistä. Jotenkin ihanan taiteellinen. Tässä siis ahnaat sormeni hamuilevat sitä Innocent World:n mekkoa, jonka ostin tuosta tapahtumasta. Näinköhän olin tehnyt ostopäätöksen jo kuvanottohetkellä...?

Pärstäkuvaa. Kuvaaja piti hiushärpäkkeestäni ja halusi ottaa kuvan siitä. Ja nuo timantit on siis liimattu otsaani, ne eivät kuulu ruusuun. :D Otsis yleensä estää tällaisen ~luovan~ blingien käytön naamassa.

Ja viimeisenä kuva Baby, the Stars Shine Bright:n kaulakorusta, jonka myös kotiutin tuolta.

Kuvat ovat siis Amir Arissonin ottamia. Käykää kurkkimassa lisää ihania otoksia hänen blogissaan: http://theimbricate.blogspot.com/

Lolita ja stereotypinen käyttäytyminen

Creme - La fille comme l'oiseau sanoo:
Sun mielikuvat musta saattaa olla vähän väärät, koska en mä aina juo vaan teetä.

---

Sanoin tänään mesessä näin eräälle tuttavalleni. Ja kun sitten aloin ajatella asiaa tarkemmin, niin eikö ole aika uskomatonta, että joudun oikeasti sanomaan noin?!

Eikä ole edes eka kerta. Muistan, kun kerran koulussa kerroin kurssikaverilleni harrastavani ratsastusta, ja sain vastaukseksi: "Ihanko totta? Oho! Vaikea kuvitella, että sä voisit oikeesti tehdä jotain muuta kuin näyttää sievältä." Tuolloin siis pukeuduin joka päivä lolitaan.

En ole enää pariin vuoteen pukeutunut lolitaan päivittäin, mutta yhä jotkut olettavat minun olevan joku täydellinen posliininukke, joka ei muuta tee kuin särpii teetä ja nakertaa kakkuja.

En oikein tajua, mistä nämä mielikuvat syntyvät - itse en ainakaan tarkoituksellisesti ole yrittänyt luoda itsestäni jonkun eksentrisen, etäisen neitosen kuvaa. Pyrin aina käyttäytymään kohteliaasti, mutta kuitenkin olemaan oma itseni. Käytökseni ei ole ikinä ollut kiinni siitä, mitä minulla milloinkin on päälläni; pidän teestä ja makeista herkuista aivan yhtä paljon silloinkin, kun en ole lolitällingissä.

Voisiko tämä johtua siitä, että tyypillisessä lolitamiitissä ohjelmassa on yleensä teekutsut/piknik/jotain muuta rauhallista ja sivistynyttä? Kai nyt jokaisen kuitenkin pitäisi tajuta, ettei edes lifestyle-lolitan elämä voi aina olla yhtä ruusuteen virtaa?

Mielestäni on hyvin omituinen ajatus, että persoonaansa voisi - tai edes pitäisi - muuttaa täysin pukeutumisen takia. Toki lolitavaatteissa tulee vaistomaisesti oltua vähän rauhallisemmin (ainakin itselläni, ja ainakin useimmiten :D) ihan jo senkin takia, että vaatteet ovat kalliita, ja myös rajoittavat liikkumista jonkin verran. Megapuffussa hameessa ei parane hosua, tai onnistuu aiheuttamaan helmoillaan täyden katastrofin (rikkoutuneet koriste-esineet tai tulipalo, anyone?).

En oikein itse tiedä, pitäisikö tällaisista oletuksista ihastua vai vihastua. Onhan se toisaalta kiva, että joku pitää minua jonain täydellisenä nukketyttönä - ja toisaalta on myös loukkaavaa, että minun kuvitellaan pystyvän vain näyttämään kauniilta. Milloin tämä maailma tajuaa, ettei jokainen kaunis, itsestään huolta pitävä nainen ole automaattisesti aivoton bimbo?!

Okei, siinä oli tajunnanvirtaa tältä päivältä. Näkemiin.

P.S. Minulla on huomenna synttärit. :3

Miitti 1.11.2009

Sanni päätti järjestää Halloweenin kunniaksi miitin kotonaan. Sannin kämppä on muuten aivan ihana, sellainen vanhanaikainen puutalo keskellä korpea (tai ainakin melkein keskellä). :D

Paikalla oli Satu, Sanni, minä ja Hanna. Olimme kaikki pukeutuneet enemmän tai vähemmän synkeästi Halloweenin kunniaksi.

Tästä näkyy ehkä parhaiten päivän asuni. En ole vieläkään ihan varma, onko asuni tosi siisti vai tosi fail. No jaa, ainakin se on mielenkiintoinen. Mun ~piti~ toteuttaa muumiololitaa inspired by Nemeira, mutta monen dramaattisen käänteen jälkeen päädyin vain toteuttamaan jotain synkkää, mutta ei täysin mustaa. Halukkaat voivat vaikka kuvitella, että tämä on vampyyrilolia tms.

Naamio on Venetsiasta, mekko Innocent Worldin, korsetti ja kengät ilmeisesti Morticiasta ja loput taviskaupoista. Itseasiassa naamio, kengät ja korsetti oli mulla vaan lainassa tätä asua varten. Tosin tuo korsetti on aikanaan kuulunut minulle. Pystyin juuri ja juuri pitämään sitä ~30 min kuvauksia varten, ja sekin oli puhdasta kärsimystä! En tajua, miten olen aikoinani jaksanut elää tuon kokoisen vyötärön kanssa kokonaisia päiviä...! Nykyään olen liian mukavuudenhaluinen moiseen rääkkäykseen.

Ja toinen kuva. Mielenkiintoista, miten oikeastaan näytän pulleammalta korsettiin kuristettuna kuin ilman.

Ohjelmassa oli muuten vaihteen vuoksi ihanaa ruokaa (siis ihan kunnon ruokaa; itsetehtyjä sämpylöitä, porkkanakeittoa ja suklaakakkua, om nom!). Lisäksi taiteilimme hieman, ja pelasimme Mustaa Pekkaa, joka on muuten herrrrrmojarrrraastava peli. :'D Hauska, mutta hermojaraastava.

Ja loppuun vielä pelottava kuvasarja! Hrrr, Satu on creepy.

Siinä kaikki tällä kertaa, postaan ehkä myöhemmin toisen Halloween-asuni, kunhan saan kuvia koneelleni. :3 Adios!