Poikaystäväni antoi minulle jonkin aikaa sitten lahjaksi Helena Petäistön kirjan ”Tee teematka!”. Nimensä mukaisesti kirja kertoo teestä hyvin matkailulliselta kantilta, mutta valottaa myös teen historiaa.
Kirja on kirjoitettu lennokkaasti ja sitä on miellyttävän
kevyt lukea. Vaikka sivuja on reippaat 300, sain kirjan luettua alle parissa
viikossa. Bonuksena kirjassa on vielä ihanan värikkäitä kuvia. (Ei, minä en koskaan tule olemaan niin vanha, ettenkö innostuisi kirjoissa olevista kuvista.)
Kirjassa käydään läpi eri teemaiden teehistoriaa ja
–kulttuuria. Esittelyssä on monia maita niin Euroopan teepääkaupungista
Ranskasta Venäjään ja sieltä kauemmas, Intiaan, Kiinaan ja Japaniin. Myös Suomi
ja Ruotsi esitellään (mutta luultavasti vain, koska kirjoittaja on suomalainen
– Suomen teekulttuuri kun on aika olematonta). Ainoa, mikä kirjassa harmittaa minua suurella henkilökohtaisella tasolla, on se, että Helsingin teeliikkeistä mainitaan vain Théhuone, eikä The Ouncea ollenkaan! Ymmärrän kyllä, että Théhuoneeseen verrattuna Unssin valikoima on vaatimaton, mutta tunnelmaltaan Unssi on aivan omaa luokkaansa ja siksi ehdottomasti maininnan arvoinen.
Mitä matkailunäkökulmaan tulee, kirjassa on jokaisen luvun lopussa vinkit parhaisiin teepuoteihin, -huoneisiin ja iltapäiväteepaikkoihin kussakin maassa ja kaupungissa. Kun seuraavan kerran lähden ulkomaille, nappaan ehdottomasti kiinnostavimmat osoitteet talteen – ellen sitten nappaa koko kirjaa mukaan, olisipa sitten myös matkalukemista samalla.
Kirjassa on myös reseptejä erilaisten teeherkkujen ja erilaisten teelaatujen valmistamiseen, joten siinä on hieman kokkikirjan vikaakin. Siinä kerrotaan myös ranskalaisten neuvot hyvän teehuoneen tunnistamiseksi, ja valotetaan lyhyesti sellaisten teetermien kuin pekoe, orange ja flowery merkitystä.
Suosittelen kirjaa lämpimästi teen, historian tai matkailun ystäville – jos satut pitämään kaikista kolmesta, tulet taatusti nauttimaan kirjasta. Minä opin aivan valtavasti lisää teestä, ja suurena historia- ja teehörhönä olen aivan myyty tälle kirjalle.
Uih! Kuullostaa todella mielenkiintoiselta, todellakin tarvitsee saada lukeakseni, sillä pidän juurikin noista kaikista kolmesta, etenkin teestä ja historiasta.
VastaaPoistaPuhutaanko kirjassa luonnonyrttien tee-käytöstä, esimerkiksi nokkosesta, siankärsämöstä jne..?
Frillycakes ♥
Se on todella kiva lukukokemus, suosittelen!
PoistaEi puhuta, sillä kirja keskittyy vain teehen, ja yrteistä tehdyt juomat eivät ole teetä, vaan yrttijuomia. Englannissa on tälle oma, hyvä sanansa, "infusion". Harmi, ettei Suomessa ole vastaavaa! :)
Tuo suomalainen sana yrttitee on todellakin harhaan johtava, sillä se ei sisällä itse teetä ollenkaan. Ehkä sana yrttihauduke voisi olla kuvaavampi ja erottaa teelehtisistä juomista.
PoistaYrttihauduke olisi nimenomaan täysin osuva sana! Minulla nousee aina niskavillat pystyyn, jos jotain sellaista kutsutaan teeksi, mikä ei ole teetä... esim. juuri yrttitee, tai nokkostee, tai pussitee (koska aivan oikeasti pussitee on jätettä, mitä jää yli, kun kaikki laadukkaat teenlehdet on otettu pois eli sitäkin voisi mieluummin nimittä vaikkapa pussijätteeksi). x)
PoistaKirja tosiaan on näpäsäkkä laitos. Arvaa unohdinko osoitelappusen kotiin, nyt siis googlettelen Lontoon teekauppoja :D Manchesteriä ei kirjassa mielestäni mainittu lainkaa, todella harmi sillä täällä on ainakin tunnelmaltaan kolme ihanaa teehuonetta!
VastaaPoistaVoi harmi, onneksi Google pelastaa. x) Samanlainen harmi kuin se, ettei Unssia mainittu, höh! Noh, kai kirjoittajan on pitänyt vähän valikoida ja tiivistää. :P
Poista