Eilen olin haastateltavana Iiran Pekingin matkan projektia varten. Iira pyysi, että suostuisin haastateltavaksi sweet lolita "edustajana". Hän esittelee projektissaan erilaisia suomalaisia nuorisokulttuureja/pukeutumistyylejä, kaikkea taviksesta emoon ja cybergoottiin.
Emoilijat ja cybergootin tapasinkin - cyberi oli erittäin mukavan tuntuinen, ja emot vaikuttivat mielestäni varsin hilpeiltä ollakseen... noh, emoja. Olen aina luullut että suuri maailmantuska musertaisi jokaisen emon pieniä harteita, siis suomeksi sanottuna he olisivat vähän... synkkiä? No, emotionaalisia kuitenkin. Ehkä olen väärässä, ja emostakin on tulossa VAIN pukeutumistyyli, eikä sitten omilla mielipiteillä/luonteenpiirteillä/depressioilla/depressioiden puutteilla ole sen kanssa mitään tekemistä? Te jotka tunnette emojen sielun salat, valaiskaa minua.
Kerrankin, kun olisi ollut mahdollisuus ottaa haastattelu uusiksi videolle, niin siihen ei ollut suurempaa tarvetta; se meni kerralla purkkiin ihan kohtalaisesti. Tosin unohdin kertoa, millaista musiikkia kuuntelen, mutta se nyt olisi kuitenkin ollut sen verran tylsä vastaus, ettei kukaan menetä mitään... :D
Minun pitäisi keksiä, minkä biisin haluan soivan haastatteluni taustalla. Vaan kun en keksi yhtään mitään. Että jos teille tulee mieleen jotain, mikä sopisi minulle ja ennen kaikkea sweet lolin haastattelun taustaksi, niin ehdottakaatten, kiitos.
P.S. Kuvia asustani tulee, kunhan Iira saa lähetettyä niitä minulle! :3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti